Ihmiskauppa ja prostituutio

Politiikka ei ole koskaan sinänsä ollut kiinnostukseni aihe, mutta kuultuani ensimmäisen kerran enemmän kansainvälisestä naiskaupasta – kiinnostuin aiheesta heti. Sen jälkeen olen surullisin mielin lukenut artikkeleita ja tarinoita naisista ja lapsista, jotka ovat joutuneet ahdingossaan naiskauppiaiden uhreiksi.

Tässä blogissa haluan ottaa kantaa ja oppia lisää aiheesta. Jos tiedät hyvän linkin (sivuston, blogin, artikkelin)  tai lähteen aiheesta, niin lähetäthän sen minulle!

Seuraavassa linkikissä on muutamia vuosia sitten kirjoittamani seminaarityö aiheesta englanniksi. Tuohon aikaan kannatin Ruotsin mallia. Nyt haluan jakaa tietoa ja jatkaa keskustelua aiheesta. Otan myös kantaa muutamiin blogikirjoituksiin ja koetan seurata lehtikirjoittelua aiheesta.

Seminaarityöni naiskaupasta

Naiskauppa tuntuu rehottavan valtoimenaan melkein maailman joka kolkassa.  Jopa pieni Suomi on naiskauppiaiden kohde, tai ainakin läpikulkumaa.  Lehdet, tv ja radio toimittavat juttuja aiheesta ja onpahan aiheesta julkaistu useampi kirjakin, mutta silti tuntuu ettei tässä(kään) asiassa tavoiteta massoja. Miten saada ihmiset välittämään? Tuo kysymys lienee enemmän filosofinen – mutta tässä itselleni tärkeässä asiassa haluaisin saada siihen vastauksen.

Seksikauppa Suomessa

Tutustuessani aiheeseen enemmän, mielipiteeni on hajanainen. Vastustan, en vastusta. En vastusta prostituutiota, mutta vastustan ihmiskauppaa. Kysymys prostituution laillistamisesta onkin visaisempi. Puolesta- ja vastaanpuhujia on hyvä kuunnella – mutta kumpikaan puoli ei ole vielä täysin vakuuttanut minua.  Nykyisellään annan ääneni seksin oston kriminalisoinnin puolesta, mutta vakuuttunut en asiasta ole.

Heidi Hautala kannattaa seksinoston kriminalisointia ja on ns. Ruotsin mallin kannalla.  Anna Kontula puolestaan ajaisi seksityöntekijöille samoja oikeuksia kuin muillekin työläisille ja hän vastustaa seksinoston kriminalisointia.  Hänen mukaansa seksityöntekijöissä on Suomessa paljon vapaaehtoisesti mukana olevia. Hesarissa oli Kontulasta artikkeli 6.9.2008. Tolkkua aiheeseen saa myös lukemalla seksin oston kriminalisoinnin vastustajien vetoomuksen eduskunnalle, jossa he selväsanaisesti perustelevat argumenttinsa. Myös Sallin (seksialan ammattililiitto) puheenjohtajan haastattelusta (vapaasana.net 29.12.2003) saa selkeän kuvan siitä, miksi he ajavan seksityöläisten etuja.

Aihe siis jakaa mielipiteitä. Heli Parkkinen on kirjoittanut vapaasana.net -sivustolle aiheesta. Hänen mukaansa seksin oston kriminalisointia vastustavat mm. Stakes, Pro-tukipiste ry, Seksialan liitto Salli, Sexpo säätiö, Suomen humanistiliitto, kansankirkot sekä useimmat käräjäoikeudet, syyttäjänvirastot, poliisilaitokset ja tuomariyhdistykset. Kannattajia ovat ministeriöt ja naisjärjestöt. Naistutkijoiden mielipiteet ovat hajanaiset. (Parkkinen; HS 9.11.03, s. A6)

Claes Anderssonin kolumni aiheesta ilahdutti kovasti. Selkeä pointti ja ketterää kieltä. Hän on prostituution kieltämisen kannalla ja kritisoi eduskunnan päätöstä tehdä seksin ostosta rikollista vain siinä tapauksessa, että siihen liittyy ihmiskauppaa.  Aivan oikein, kuka ostajista kysyy prostituoidulta ostopäätöksen yhteydessä ”oletko ihmiskaupan uhri?”. Ja vaikka kysyisi, uskaltaisiko oikeasti uhrin asemassa oleva vastata rehellisesti  (uhri jonka perhe saattaa olla myös vaarassa, koska kauppiaat uhkailevat ja pelottelevat heitä) . Yhtälailla jos ostaja tietäisikin, että kyse on parituksesta – kuinka auliisti hän kertoisi siitä poliisille (tunnustaisi siis tehnee laittomuuksia).  Olen samaa mieltä Claes Anderssonin kanssa.  Käyttäytymistä saadaan parhaiten muutettua säätämällä laki joka kontrolloi käyttäytymistä. Nykyinen laki ei vähennä prostituutiota eikä auta ihmiskaupan uhreja. Eduskunta onnistui vesittämään koko lain.

Globaali seksikauppa

Etenkin entisen Neuvostoliiton jäsenvaltioissa kauppiaat kalastelevat uhreja. Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, ja sosiaalinen järjestelmä järkkyi monissa jäsenvaltioissa. Talous romahti jonka seurauksena harmaatalous kasvoi rajusti. Ihmisten selviämismahdollisuudet kavenivat ja naisten ahdinko kasvoi työttömyyden myötä. Lehti-ilmoitukset houkuttelevat tyttäriä ja perheen äitejä lähtemään töihin ulkomaille tarjoilijoiksi, tanssijoiksi ja lastenhoitajiksi. Valitettavasti nämä ilmoitukset ovat ihmiskauppiaiden ansoja. Monissa maissa joissa ihmiskauppa rehottaa, yhteistä ovat korruptio, naisten minimaaliset oikeudet, moniavioisuus, kunniamurhat, työttömyys ja lapsiavioliittot (mm.Kazakstan, Tadzkistan, Kirgistan, Uzbekistan).

Ratkaisuja

Paras ratkaisu tyttökaupan lopettamiseksi (vaikkakin kärsivällisyyttä vaativa ja usein epätoivoiselta tuntuva keino) – olisi maailman köyhyyden poistaminen, tasa-arvoisuuden lisääminen ja naisten yleisen tietoisuuden lisääminen. Käytännön tasolla liikkelle voitaisiin lähteä esim. viranomaisten yhteistyötä lisäämällä  (sosiaalityöntekijät, poliisi, terveydenhuolto – myös eri maiden välillä), lainsäädäntöä kehittämällä ja muuttamalla (uhrien tunnistaminen ja heidän auttaminen helpommaksi, kauppiaiden kiinnijääminen). Tähän kaikkeen tarvitaan tahtoa. Huoh.

Naiskauppa on kuitenkin koko maailmanlaajuinen ongelma. Mutta mitä sitten? Blogit ovat täynnä juttuja, netti pursuaa erilaisia sivuja seksikaupasta, on organisaatioita jajärjestöjä. Mutta mitä minä voin tehdä? Miten minä voin vaikuttaa asiaan? Löytyisikö vaikutuskanava kenties jostain näistä?

1) ECPATin KAMPANJA

ECPAT taistelee lapsiprostituutiota vastaan ja Unisefin arvion (2007) mukaan 1.2 miljoonaa lasta joutuu lapsiprostituution  ja ihmiskaupan kohteeksi vuosittain. Se on lanseerannut kampanjan, jolla halutaan herättää jokainen toimimaan lapsiprostituutiota vastaan. Tavoitteena on yleisen tietoisuuden lisääminen median välityksellä ja vaikuttaminen hallituksiin, jotta vaikutusvaltaiset ihmiset ryhtyisivät aktiivisesti toimimaan lapsiprostituution lopettamiseksi maailmassa.  ECPATin julkaisema tuore raportti on luettavissa alla olevasta linkistä.

ECPAT on julkaissut myös mielenkiintoisen maakohtaisen tietopaketin erimaista. Myös Suomi löytyy tästä luettelossa.  Suomi on kauttakulku että kohdemaa. Lisäksi suomalaiset turistit lähtevät ulkomaille kaupallisen seksin perässä, etenkin Viroon. On arvioitu että Viron seksituristeista 40-65% on suomalaisia. Raportti kuvailee tilannetta suomessa ja tämänhetkisiä ongelmia. Raportissa annetaan myös suositukset siitä,  mitä täällä pitäisi tehdä. Tiivis hieno tietopaketti aiheesta!

Vaikuttaminen tätä kautta? Voin allekirjoittaa kansalaisadressin Bodyshop kaupoissa vuoden 2010 alussa (kun se lanseerataan), voin ostaa BodyShopin rasvaa (jonka tuotto lahjoitetaan kampanjalle ja nuorille uhreille), voin ryhtyä kampanjan tukijaksi Facebook-ryhmässä, tai voin lahjoittaa kampanjalle rahaa. Kannustavat myös käyttämään kampanjamateriaalia, puhumaan asiasta ystäville ja tekemään asiaa tunnetuksi työpaikoilla, sekä kirjoittamaan omalle poliitikolle asiasta.

2) Tässä tuore linkki, aihetta käsittelevään konkreettiseen näyttelyyn Tukhomassa. Lisää kyseisestä näyttelystä voit lukea suomeksi Kurioosikabi.netin verkkosivuilta.

Organisaatioita ja järjestöjä,  jotka kamppailevat ihmiskaupan kieltämiseksi

  • La Strada –  non profit organisation tackling the issue of trafficking in human beings (Czech)
  • OSCE –  World’s largest regional security organization
  • UNICRI – The United Nations Interregional Crime and Justice Research Institute
  • UNODC – United Nations office of Drugs and Crime

Artikkeleita

Järeämpiä raportteja

——————————————————

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s