Olen argentiinalaiseen tangoon hurahtanut tanssinharrastaja, ammatillisesti ryhmädynamiikasta innostuva työntekijä ja äiti. Olen innoissani fasilitoinnista, NVC:stä, dialogista ja vuorovaikutusprosesseista! Haaveilen fasilitaattorin tai vuorovaikutuskonsultin töistä ja toivon että teen pian haaveistani totta! Lisää taustani löydät LinkedIn-profiilistani.
Harrastan tanssikenkien maahantuontia ja myyntiä. Pikkuruinen Tango Room putiikki löytyy Helsingin Pasilasta.
Luen ja kirjoitan mielelläni aiheista jotka liittyvät esimerkiksi kommunikaatioon, ihmissuhteisiin, henkiseen kehitykseen, terveyteen, tanssiin ja fyysiseen hyvinvointiin, jne.
Esikuviani ovat ovat ihmiset, jotka uskaltavat tehdä unelmistaan totta ja elää vahvasti itsensä näköistä elämää. Arvostan mm. inhimillisen kokemusmaailman ja onnellisuuden tutkija Frank Martelaa ja ravintovalmentaja Paula Heinosta. Ihailen monia muitakin ja omien ystävieni piiristä ihailen mm. Kuubalaisiin tansseihin erikoistunutta tanssinopettaja Hanna Piippolaa, tantraopettajaani terapeutti Shanti Limnelliä ja näyttelijä Satu Silvoa.. ja lukuisia muita!
Inspiroidu, havahdu, iloitse, innostu, puhise poreile, pörrää…mitä tahansa (siis vahingoittamatta ja loukkaamatta ketään), uskalla olla oma itsesi, ja tunne että elät jokaisella solullasi! Tule siksi hyväksi, joksi sinut on tarkoitettu.
Uskon, että meillä kaikilla on elämän tarkoituksemme ja syymme olla täällä. Tee siis unelmistasi totta, jo tänään. Every day is another chance to make your dreams come true! Paola Suhonen sanoi osuvasti Kotivinkin haastattelussa 15/2011: ”Miksi jäisin haaveilemaan, kun voin toteuttaa asiat, joista unelmoin.” Niimpä – mitä turhaan odottamaan?
Voit aina kysyä itseltäsi: ”If not now, then when?” Olipa unelmasi sitten mikä tahansa. Matkan tekeminen on tärkeintä ja pieniä tavoitteita kannattaa muistaa juhlia.
Kommentoi toki ajatuksiani! Kirjoita minulle viestikenttään tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: jonna.hagelberg(at)gmail.com
Omakuva: Valokuvaaja Jani Keinänen, http://www.finnamfoto.com/
Jonna Hagelberg 
Hei, tuntuuko tämä nimi yhtään tutulta? Syistä joihin en mene, joihin kuuluisi kysymys ”googlasitsä mut?”, satuin löytämään blogisivusi, pidän muuten tavastasi kirjoittaa, se on varmaan joko täysin sisäsyntyistä tai sitten oppiaineesi synnyttämää erittäin kiinnostavaa luettavaa. Tunnen sympatiaa opintojasi kohtaan, oma väikkärini on ollut tämän vuosituhannen ongelma, sitä ehkä lievittävät vähäisemmät paineet kun on jo muita tutkintoja takataskussa.
Sulta ei tarvitse kysyä mitä kuuluu kun blogista voi lukea sen mitä sen on tarkoitus kertoa. Mulle ei kuulu mitään kummempaa, sen jälkeen kun viimeksi on nähty (varmaan kohta jo 10v?) olen asunut puolet ajasta ulkomailla ja sitten palannut kökkimään Espoo-Vantaa akselille. Perhettäkin oli kuten ehkä muistat, nyt olen vajonnut viikonloppu/kuukausi-isän tasolle kun lapseni asuvat Itä-Suomessa.
Toivottavasti tämä viesti tavoittaa sut, ja vielä kivempi olisi joskus kuulla lisääkin susta. Terveisin Marko
Kiitos viestistä! Pahoittelen että nyt vasta reagoin sinulle. Tosiaan mulle on maistunut opintojen sijaan tanssiminen ja työnteko – sittemmin sain tyttäreni ja perustin yritykseni ja nyt kun ”oikeisiin” töihin paluu on ovella taas, aloitin väkertämään kasaan tätä tutkintoa….
Aikaa lienee tosiaan kulunut, se 10v… tai enemmänkin 😉 Hauskaa silti että löysit blogini ja kirjoitit!
Mistä kirjoitat väikkäriä? Mä en uskalla edes vielä unelmoidakaan jatko-opinnoista. Luulen että olen liian hedonisti ja lyhytjänteinen siihen hommaan – vaikka opiskelu onkin kivaa. Mutta kukapa tietää 😉 Elämä vaan kuljettaa odottamattomasta projektista toiseen, kuten olen huomannut (omaa historiaa kun vähän tutkailee taaksepäin).
Kuulumisiin jälleen!
Terveisin
Jonna